Hyppää sisältöön

Ilmastotyö näkyy lähes kaikessa Pirkanmaan liiton toiminnassa

RSS
21.3.2022 Liisa Hyttinen

Tässä blogissa syväluotaamme Pirkanmaan liiton ilmasto- ja luonnonmonimuotoisuustyötä maakunnallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi.

Pirkanmaan liitossa tehdään ilmastotyötä laajalla rintamalla ja monesta näkökulmasta. Työkaluja ovat strategisen tason ohjelmatyö, maakuntakaavoitus, hankkeiden rahoittaminen, verkostoyhteistyö, kestävän kaupunkikehittämisen koordinaatio ja hanketoiminta, jossa liitto on mukana hankkeen toteuttajana tai partnerina.

Ilmastotyömme kietoutuu läpileikkaavasti lähes kaikkeen toimintaamme. Eurooppalainen viitekehys käsillä olevasta kaksoissiirtymästä eli digitaalisesta ja vihreästä siirtymästä ohjaa toimintaamme sekä strategisella että käytännön tasolla tulevina vuosina. Suuntaamme fokusta kohti monipuolisia toimia vihreän ja digitaalisen siirtymän vauhdittamiseksi.

Laadimme loppuvuodesta 2020 Hiilineutraali Pirkanmaa 2030 -tiekartan, jossa on koottuna strateginen kokonaiskattaus maakunnan päästövähennysteemoihin ja toimenpiteisiin. Tällä hetkellä tiekartan toimenpiteitä edistetään hankkeiden ja resurssien saamiseksi alueelle, jolloin ilmastotyö vahvistuu ja laajenee. Lisäksi ilmastotyötä tuetaan vertaistukityöpajoilla, jotka on kohdennettu kunnille ja muille maakunnan toimijoille. Kehitämme tämän vuoden aikana myös portfolioajattelua liiton ilmastotyön kokonaisuuden hahmottamiseen ja seurantaan, mikä tukee erityisesti tiedolla johtamista painopisteiden valinnassa. Erityinen fokus on ennen kaikkea tiekartan seurannassa, jotta pystymme laittamaan panoksia sinne, mistä niitä uupuu.

Hiilineutraaliuden tavoittelu näkyy läpileikkaavasti myös vastikään hyväksytyssä Pirkanmaan maakuntaohjelmassa . Maakuntaohjelma sisältää viisi missiota, jotka ovat maakunnan toimijoille asetettuja yhteisiä kehittämistehtäviä. Selvimmin hiilineutraaliustavoite näkyy ”liiketoiminnan vastuullista kasvua ja uudistumista” koskevassa missiossa, jossa tavoitteena on Pirkanmaan siirtyminen kohti oikeudenmukaista kaksoissiirtymää eli kohti vihreää ja digitaalista taloutta. Myös missio ”Pirkanmaalla asutaan ja liikutaan kestävästi” ohjaa maakuntaa kohti hiilineutraaliutta. Olemassa olevan osaamisen ja innovaatiotoiminnan näkökulmasta merkityksellisiä ovat myös maakuntaohjelmaan sisällytetyt älykkään erikoistumisen kärjet. Näiden kärkien mukaan EU:n TKI-rahoitusta Pirkanmaalla suunnataan muun muassa ”vastuullisesti uudistuva teollisuus ja hallittu kestävyysmurros” sekä ”älykkäät ja kestävät yhdyskunnat” -teemoihin.

Pirkanmaan liitossa on alkanut energiastrategian valmistelu, joka pohjaa vuoden 2021 lopulla julkaistuun Pirkanmaan energiajärjestelmäselvitykseen. Työssä pyritään hahmottamaan strategisia valintoja hiilineutraalin Pirkanmaan 2030 mahdollistavan energiajärjestelmän kehittämisen tueksi. Vaikka strategia tähtääkin tulevaan, on ajankohtaiset maailmanpolitiikan tapahtumat otettava huomioon. Tämä nostaa erityisesti huoltovarmuuden ja energiaturvallisuuden roolia kokonaisuudessa.

Näyttää kuitenkin siltä, että vahvempi eurooppalainen energiaomavaraisuus ja Venäjä-riippuvuuden poistaminen ovat yhdensuuntaisia hiilineutraalisuustavoitteiden kanssa. Energiastrategia laaditaan laajassa yhteistyössä ja sen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ja kehittämistoimien kohdistamisessa.

Ilmasto ja biodiversiteetti näkyvät muutenkin vahvasti maankäytön suunnittelussa. Pirkanmaan vaihemaakuntakaava on käynnistetty ja alustavasti sen teemana tulee olemaan kestävään energiantuotantoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvä kokonaisuus. Selvitämme tuulienergian tuotannon mahdollisuuksia Pirkanmaalla, jotta voimme osoittaa sille soveltuvat alueet maakuntakaavassa. Lisäksi Pirkanmaalle laaditaan juuri Suomen ensimmäistä alueellista luonnon monimuotoisuusohjelmaa. Liitto on myös mukana muun muassa Pirkabio-yhteistyöverkostossa edistämässä biokaasun tuotantoa ja käyttöä Pirkanmaalla.

Ilmastohankkeiden ja vihreän siirtymän rahoittaminen on yksi Pirkanmaan liiton ilmastoportfolion keskeisimmistä elementeistä. Näin viemme rahoituksella muutosta eteenpäin maakunnassa. Tästä yhtenä esimerkkinä on Verte Oy:n vetämä PirkaCirc-hanke, jossa tähdätään maakuntaa palvelevan bio- ja kiertotalouteen keskittyvän kehittämisalustan konseptointiin. Maakuntatasolla tarvitaan 4P-mallin (public-private people-partnership) mukaista systemaattista ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön kannustavaa ja mahdollistavaa kehittämisalustaa, joka yhdistää julkisen ja yksityisen sektorin toimia maakunta- ja kuntatasolla. Kehittämisalustan avulla vahvistetaan seudullista ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä luodaan kestävää kasvua ja uudistetaan elinkeinorakenteita.

Ilmastotyö näkyy myös hankkeissa, joita liitto itse toteuttaa tai on partnerina. Yksi tällaisista hankkeista on esimerkiksi Pirkanmaan ekologinen transitio -hanke, jossa huomioitiin ilmasto- ja kestävyystyön lisäksi yritysten tarpeet ja TKI-toiminta. Yksi tuloksista on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän Pirkanmaan tulevaisuustarina sekä donitsimallin tuominen Pirkanmaan elinvoiman ja kestävyystarkastelun tueksi. Donitsimallin pohjalta on luotu elinvoimamittaristo, jonka tarkoituksena on havainnollistaa Pirkanmaan kestävyyden tilaa suhteessa muihin alueisiin ja kansalliseen tasoon. EU rahoitteisessa Circwaste-hankkeessa taas luotiin donitsimallin pohjalta Pirkanmaan nykytila-analyysi, jossa tarkasteltiin Pirkanmaan kestävyyttä paikallisesta, globaalista, sosiaalisesta ja ekologisesta näkökulmasta.

Myös taloudellinen kestävyys huomioitava

Lisäksi oman mausteensa ja kulmansa ilmastokokonaisuuteen tuo kestävän kaupunkikehittämisen kokonaisuus, Innovoivat kaupungit ja yhteisöt (Innokaupungit), jota Pirkanmaan liitto koordinoi Suomessa. Kehittämiskokonaisuuden ytimessä on 16 kaupunkiseudun ja valtion väliset ekosysteemisopimukset. Sopimusten sisällöt liittyvät laajoihin ajankohtaisiin teemoihin, joita ovat vähähiilisyys, digitaalinen teknologia sekä hyvinvointi ja terveys. Tampereen ekosysteemisopimuksen painopistealueet ovat Sustainable industry X (SIX), rakennukset, energia ja infrastruktuuri sekä digitaaliset terveysratkaisut.

Ilmastotyössä on hyvä samanaikaisesti huomioida, että ekologisesti ja sosiaalisesti kestävät ratkaisut ovat taloudellisesti kestävien ratkaisujen mahdollistamia. Tällä hetkellä taloudellista kasvua vauhdittaa digitaalinen murros, mikä etenee usealla rintamalla muuttaen yhteiskuntia ja ihmisten tapoja toimia. EU:n komissio on tunnistanut digitalisaation merkittäväksi yhteiskunnalliseksi muutosvoimaksi ja luonut ehdotuksen digitaalisesta vuosikymmenestä 2030. Ehdotuksen tavoitteet on määritelty digitaalisessa kompassissa, mikä tarkastelee murrosta digitaalisen osaamisen, infrastruktuurin, yritystoiminnan ja julkisten palveluiden näkökulmista.

Pirkanmaan liitossa digitalisaatio on nostettu vahvasti tekemisen keskiöön ja sillä on tarttumapintoja myös ilmastotyöhön. Liitto on aloittanut digikompassin laatimisen maakunnan näkökulmasta ja toimii tässä työssä alueellisessa eturintamassa samaan aikaan, kun Suomen kansallista digikompassia laaditaan. Digitalisaatiolla voidaan vastata myös ekologisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin. Digitalisaation avulla voimme ennakoida ja tehostaa energian hallintaa, mikä on ekologisesti merkittävä mahdollisuus. Lisäksi voimme uudistaa elinkeinoelämän rakenteita, mikä avaa uusia polkuja kansalaisten vaurastumiselle. Kaiken kaikkiaan teknologiset murrokset ovat historiallisestikin olleet keskeisiä uudistumisen ja uusien mahdollisuuksien avaajia.

Olemme myös monipuolinen toimija erilaisissa ja eritasoisissa verkostoissa. Välillä roolimme on koordinoiva tai yhteistyöhön osallistuva ja toisinaan tehtävämme on johtaa, vauhdittaa tai laittaa yhteistyötä alulle. Yhteistyössä alueen, valtakunnallisten sekä kansainvälisten toimijoiden kanssa ja sen avulla pystymme vauhdittamaan ilmastotyötä monella eri tavalla. Vanha sanonta pitää tässäkin kohtaa usein paikkansa: Matka on tärkeämpi kuin määränpää. Tällä tarkoitetaan sitä, että usein valmisteluprosesseissa tapahtuva monipuolinen yhteistyö edistää ja vie ilmastotyötä ja -tekoja kaikkein vaikuttavimmin eteenpäin.

Projektipäällikkö Liisa Hyttinen, Pirkanmaan liitto
liisa.hyttinen@pirkanmaa.fi

Lisätietoa:

Blogikirjoitus on julkaistu alunperin Pirkanmaan liiton blogissa 16.3.2022 

  • Tulosta sivu
Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.