Rakennustuoteteollisuuden CO2ncrete Solution -osahankkeessa tutkitaan hiilen sitoutumista rakennuskantaan, käytännössä betonirakenteisiin, niiden käyttövaiheen ja kierrätyksen aikana. CO2ncrete Solution -projektissa selvitetään:
- Kuinka paljon suomalainen betonirakennuskanta sitoo hiilidioksidia käyttövaiheessaan,
- kuinka paljon hiilidioksidia voi sitoutua betonin kierrätyksen avulla sekä
- minkälaisilla kierrätystavoilla betoniin sitoutuvan hiilidioksidin määrä voidaan maksimoida.
Lisäksi kunnille ja päättäjille suunnataan tietoa betonin hiilensidonnasta ja viisaista kierrätystekniikoista betonin kierrätyksen edistämiseksi.
Suomen betonikannan hiilivarasto laskettu
Osahankkeessa tehtiin analyysi Suomen rakennuskannan hiilivarastosta betonin osalta. Analyysissä huomioitiin betonin hiilensidonnalle oleelliset asiat eli betonin kovuus sekä altistumisolosuhteet (esim. kosteus, lämpötila). Arvion mukaan Suomen betonikannan hiilivarasto on noin 5,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Varasto kasvaa vuosittain noin 0,1 Mt:lla CO2:a, eli olemassa olevan betonikannan hiilinielu vastaa suuruudeltaan noin 10 prosenttia Suomen sementtiteollisuuden nykyisistä vuosipäästöistä.
Kierrätysbetonin hiilen sidonta tarkasteluun
Kierrätysbetonissa pätevät samat lainalaisuudet kuin betonissa yleensä, mutta murskattaessa betonin ilmalle altis pinta-ala kasvaa merkittävästi ja näin karbonatisaatio tehostuu. Tätä vaihetta on tutkittu hyvin vähän ja projektin jatko keskittyykin tämän asian selvityksiin.
Keväällä 2021 perustettiin pilottikohde, jonka perusteella pystytään laskemaan karbonatisoitumista betonimurskeessa. Tulosten perusteella voidaan jatkossa suunnitella tarkasti muita pilottikohteita, joissa kierrätysbetoni toimii hiilinieluna erilaisissa käyttötarkoituksissa. Näitä oppeja jaetaan eteenpäin kuntiin ja autetaan osaltaan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
Betonirakenteet sitovat hiilidioksidia
Betonin hiilensidonnan kuvaus käyttövaiheessa. Kierrätysvaiheessa betoni murskataan, mikä tehostaa hiilensidontaa huomattavasti. © RTT
(Lataa kuva suurempana, jpg) Hiilen sitoutumisen aiheuttava ilmiö, betonin karbonatisoituminen, on tunnettu jo vuosikymmeniä, mutta sitä ei ole ymmärretty ottaa huomioon ilmakehän hiilidioksidia alentavana tekijänä. Ilmiö voi olla ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta merkittävä, koska koko olemassa oleva betonirakennekanta sitoo jatkuvasti hiilidioksidia siltä osin kuin se on kosketuksessa ilmaan.
Kalkkikivestä vapautuu sementin valmistuksessa hiilidioksidia. Maailmalla tehtyjen ensimmäisten tutkimusten mukaan merkittävä osa hiilidioksidista voi sitoutua takaisin betoniin rakenteiden käyttöiän aikana. Sitoutuminen jatkuu jopa merkittävämpänä käyttöiän päättymisen jälkeen tapahtuvan kierrätyksen aikana. Kierrätyksessä betoni yleensä murskataan, jolloin hiilidioksidille altis reaktiopinta-ala ja siten myös hiilidioksidin sitoutumisnopeus lisääntyvät moninkertaiseksi.
Ilmiön taustalla on betonin karbonatisoituminen, jossa hiilidioksidi happamana kaasuna pyrkii reagoimaan sementtikiven emäksisten ainesosien kanssa niin, että hiili sitoutuu pysyvästi osaksi sementtikiven rakennetta.
Koska Suomessa rakenteiden ympäristöolosuhteet ja myös betonilaadut eroavat muualla maailmassa käytetyistä, on tarpeen selvittää hiilidioksidin sitoutumista suomalaisissa olosuhteissa.
Aikataulu
Ajankohtaista
Lisätietoja
- toimitusjohtaja Jussi Mattila, Betoniteollisuus ry, puh. 0400 637 224, etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi
- tuoteryhmäpäällikkö Tiina Kaskiaro, Rakennustuoteteollisuus ry, puh. 050 466 0297, etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi
- projektipäällikkö Tommi Kekkonen, puh. 050 350 8820, etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi