Uutinen 26.6.2019 klo 13.59
Kuvassa vasemmalta ympäristöpäällikkö Kati Skippari Lempäälä, tekninen päällikkö Vesa Juhannusvuori, Kiilto Oy, suunnittelija Venla Riekkinen, SYKE, varatoimitusjohtaja Mikko Viljanmaa, Kiilto oy ja yhdyskuntajohtaja Tiia Levonmaa, Lempäälä. © Laura Heinovaara, Kiilto Oy
Kemianteollisuuden yritys Kiilto on valittu kesäkuun Hinku-teko -palkinnon saajaksi. Kiilto panostaa energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Rakennusteollisuudelle tuotteita ja teollisuudelle liimoja valmistavassa tuotantolaitoksessaan Lempäälässä yritys hyödyntää polymerointiprosessissa syntyvää hukkalämpöä sekä maalämpöä ja -kylmää tehdastilojen lämmitykseen ja jäähdytykseen.
Vuonna 2018 käyttöön otetun hybridijärjestelmän avulla tehdas on onnistunut pudottamaan maakaasun käyttöään 1 800 megawattituntia eli kolmanneksen aikaisemmasta. Samalla tehtaan hiilidioksidipäästöt ovat yrityksen laskelmien mukaan vähentyneet 310 tonnia. Tehdyt toimenpiteet ovat myös taloudellisesti kannattavia. Arvioiden mukaan investointi maksaa itsensä takaisin reilussa neljässä vuodessa ja tuo noin 80 000 euron vuosittaiset säästöt yrityksen energialaskuun. Kiillon kokonaisenergiankulutus Lempäälässä on vähentynyt 14prosenttia järjestelmän käyttöönoton jälkeen.
Ylijäämälämpö hyötykäyttöön tai varastoon
Aikaisemmin tehtaassa syntynyt ylijäämälämpö päätyi hukkaan jäähdytysvesien mukana. Nyt talteen otettu lämpö hyödynnetään tehtaan omien tilojen lämmitykseen. Järjestelmässä on kaksi erillistä lämpöpumppua, jotka on liitetty polymerisoinnin jäähdytyssammioihin ja varaajan kautta tehtaan lämmitysverkostoon.
Ohjausjärjestelmä optimoi jatkuvasti lämpöpumppujen toimintaa siten, että prosessin jäähdytystä hoitavista sammioista saadaan mahdollisimman paljon lämpöä hyötykäyttöön ja toisaalta sammiot saadaan jäähdytettyä mahdollisimman tehokkaasti ja edullisesti. Mikäli energiaa jää talteen enemmän kuin rakennusten lämmitys tai prosessin jäähdytys vaativat, ylijäämä varastoidaan maaperään lämpöpumpun avulla. Lämpönsä luovuttanut vesi puolestaan palautetaan takaisin jäähdyttämään polymerointia. Toteutetut toimenpiteet ovat tuoneet noin 80prosenttia lisää jäähdytyskapasiteettia.
”Kiilto on hyvä esimerkki siitä, miten energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian hyödyntämistä lisäävät investoinnit synnyttävät merkittäviä säästöjä ja antavat samalla yritykselle kilpailuetua. Kiillon toiminta osoittaa myös, miten tärkeää on, että yrityksellä on selkeä visio, miten toimintaa kannattaa kehittää vastamaan tulevaisuuden vaatimuksia”, sanoo tutkimusinsinööri Jyrki Tenhunen Suomen ympäristökeskuksesta.
”Hukkalämpöjä, maalämpöä ja maakylmää hyödyntävä hybridijärjestelmä teollisessa mittakaavassa on oletettavasti ainoa laatuaan Euroopassa ja todennäköisesti myös koko maailmassa. Lämmitämme tällä hetkellä uusioenergialla lähes kaikki tehdasrakennuksemme. Olemme myös pystyneet tehostamaan tuotantoamme hybridijärjestelmän avulla. Tehdyt investoinnit mahdollistavat sen, että tuotantokapasiteettia ei tarvitse muuttaa jäähdytyskapasiteetin mukaan”, kertoo tekninen päällikkö Vesa Juhannusvuori Kiillosta.
Energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energiaratkaisuihin panostaminen saa jatkoa
Kiillon Lempäälän tehtaalla jatketaan investointeja energiatehokkuuteen. Tehdas aikoo laajentaa prosessilämmön talteenottoverkostoaan. Syksyllä 2019 tehdas ottaa käyttöön vastaavanlaisen hybridijärjestelmän sulateliimatuotannossa. Sen tuoma lämmityskulusäästö on noin arviolta 50 000 euroa vuodessa ja arvioitu hiilidioksidipäästöjen vähenemä noin 175 tonnia.
Kiilto on investoinut myös aurinkovoiman hyödyntämiseen. Heinäkuusta alkaen tehdasrakennusten katoille rakennetaan 3100 paneelin ja 1 MWp:n aurinkovoimala sähköntuotantoa varten. Kiilto hyödynsi jo tätä ennen aurinkoenergiaa toiminnassaan. Vuonna 2008 Lempäälän tehtaan katolle asennetut 260 aurinkopaneelia olivat käynnistyessään Suomen suurin käytössä oleva aurinkovoimala.
Yritys panostaa energiaratkaisujen lisäksi muihinkin ympäristötavoitteisiin. Keväällä 2018 Kiilto käynnisti Lupaus ympäristölle -hankkeen, jossa yksi tavoitteista on olla toimialansa johtava kiertotalousyritys. Samassa hankkeessa yritys panostaa myös esimerkiksi ympäristöystävällisiin pakkauksiin ja logistiikkaan.
”Meitä Kiillossa ohjaa halu toimia oman alamme ympäristöjohtajina. Haluamme näyttää esimerkkiä siitä, miten asiat kannattaa tehdä säästäen ympäristöä ja samalla kukkaroa”, kommentoi Juhannusvuori.
Lempäälä mukana Hinku-verkostossa ja CANEMURE-hankkeessa
Lempäälän kunta liittyi valtuuston päätöksellä Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkostoon lokakuussa 2018, tukien Tampereen seudun päätöstä lähteä koko seudun voimin mukaan päästövähennystalkoisiin. Hinkuverkoston päätavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Jäljelle jäävät päästöt sidotaan hiilinieluihin ja kompensoidaan.
Pirkanmaan maakunta on yksi seitsemästä maakunnasta, jotka ovat mukana Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa kuusivuotisessa ilmastonmuutoksen hillintää edistävässä EU Life IP CANEMURE (Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia) -hankkeessa. Pirkanmaalla Canemure-hanketta rahoittavat yhteistyössä ELYkeskus sekä Pirkanmaan liitto, joka vastaa hankkeen koordinoimisesta, ja yksi hankkeen osahankkeista keskittyy Tampereen seudun kestävien liikkumisratkaisujen edistämiseen.
Lisää aiheesta:
Lisätietoja:
Tutkija Hanna Eskelinen Suomen ympäristökeskus
puh. 0295 251 592, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi