Uutinen 29.10.2020 klo 15.25
© Lappeenrannan kaupunki
Canemure-hanke on osa Etelä-Karjalan maakunnan ja Lappeenrannan kaupungin pitkän ajan ilmastostrategiaa ja tavoitetta olla ilmastoviisaan toiminnan esikuvia.
Päästövähennystavoite on sekä Lappeenrannan kaupungissa että Etelä-Karjalanmaakunnassa 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2007 tasoon. Päästöjä vähennetään konkreettisilla toimilla nopeasti ja tehokkaasti.
Lappeenrannan kaupungin lämpöakkuhanke perustuu Elstor-nimisen yrityksen ratkaisuun, jossa hiilidioksidivapaata sähköä varastoidaan silloin, kun sähkö on edullista. Akkuun varastoitu energia puretaan lämpönä kaukolämpöverkkoon lämmittämään kiinteistöjä ja niissä käytettävää vettä.
Päästöt pienenevät satoja tonneja
Lämpöakku sijoitettiin kesäkuussa Mustolan kaukolämpölaitokseen ja sen testikäyttö alkoi loppukesästä. Mustolan laitos on tähän saakka käyttänyt polttoaineenaan maakaasua ja polttoöljyä.
”Lämpöakun latautuminen kestää sen varaustilanteesta riippuen kahdesta kahdeksaan tuntiin”, Elstorin tuotekehitysinsinööri Aleksi Porkola sanoo.
Lämpöakku voi tuottaa Mustolan kaukolämpöverkon hiilidioksidipäästöissä jopa 480 tonnin laskun vuosittain. Koko Etelä- Karjalan maakunnan hiilidioksidipäästöt olivat 864 000 tonnia vuonna 2017.
”Haluamme tukea alueemme energiatehokkuutta edistäviä innovaatioita ja pilotoida niiden käyttöä”, Lappeenrannan kaupungin ilmastokoordinaattori Petri Kero sanoo.
Lappeenrannan lämpöakkuhankkeen kokonaiskustannus on hieman yli 500 000 euroa, josta puolet katetaan EU-LIFE -hankerahoituksella.
Pitkät sulut kanavassa estävät päästöjen kasvun
Etelä-Karjalalla on hyvät edellytykset toimia maakuntana päästövähennysten suunnannäyttäjä, koska sen Hinku kunnissa asuu 88 prosenttia asukkaista. Maakunnassa tuotetusta sähköstä 85 prosenttia tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla. Hinku-kunnat ovat sitoutuneet vähentämään hiilidioksidipäästöjään 80 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.
Etelä-Karjalassa kehitetään bio- ja synteettisiä polttoaineita, maaseudulla panostetaan hiilinieluihin, raideliikenteen merkitystä korostetaan ja tavoitteena on, että Saimaan kanavan sulkuja pidennetään.
”Aluskanta uudistuu niin, että se vaatii pidemmät sulut. Jos kanavaa ei modernisoida, siirtyy kanavan liikenne pahimmassa tapauksessa kumipyörille, jolloin joudumme jättämään hyvästit päästövähennystavoitteille”, Etelä Karjalan liiton ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen sanoo.
Maakunnassa edistetään julkisia vihreitä hankintoja ja myös sitä, että kaavoituksessa huomioidaan entistä paremmin ympäristö- ja päästötavoitteet. Molemmille kehitetään parhaillaan työkaluja ja mittaristoja.
”Ruohonjuuritasolla tärkeintä on se, että saamme kansalaiset sitoutumaan yhteisiin ilmastotavoitteisiin. Asennemuutos on selkeästi menossa. Yksi konkreettinen osa-alue on energiatehokas ja vähäpäästöinen asuminen”, Vaittinen sanoo.
Edelläkävijän etu
Etelä-Karjalassa on työn alla maakunnan kattava hiilineutraalisuuden tiekartta, jonka yksi askel oli maakunnan nousu viime syksynä Pirkanmaan rinnalla ensimmäiseksi hiilineutraalisuutta tavoittelevaksi Hinku-maakunnaksi.
”Kehitimme viidessä työpajassa yhteensä noin 200 toimenpiteen listan, joista 80 valikoitui tiekarttaluonnokseen ja kuntien arvioitavaksi kesän 2020 aikana”, Kero sanoo.
Etelä-Karjalaa ja Lappeenrantaa motivoivat samat syyt kohti hiilineutraalisuutta.
”Päästövähennyksiä on tehtävä ja tässä työssä kannattaa olla edelläkävijä. Se parantaa sekä kaupungin että maakunnan elinvoimaa. Puhdas teknologiaon meillä eritäin suuressa roolissa. Alan uusia toimijoita nousee koko ajan Lappeenrannan–Lahden teknillisestä yliopistosta.”
Kansalaisia aktivoidaan muun muassa etsimällä vapaaehtoisia perheitä tutkimukseen, jossa he voivat selvittää keinoja oman hiilijalanjälkensä pienentämiseen.
Teksti: Jukka Nortio
Artikkeli on julkaistu Hiilineutraali Suomi -lehdessä syyskuussa 2020
Lisää aiheesta