Hyvinkään kaupungin tavoitteena Canemure-hankkeessa on edistää vähähiilisiä liikkumisratkaisuja. Hinku- ja Fisu-kuntiin kuuluvalla kaupungilla on myös oma kestävän liikkumisen ohjelma vuoteen 2030. Konkreettisia tekoja ovat kaupungin yhteiskäyttö- ja kaupunkipyöräpilotit.
”Kaksivuotinen kaupunkipyöräpilottimme käynnistyi huhtikuussa, mutta sitä edelsi yhteiskäyttöpyöräkokeilu alueen yritysten kanssa”, Hyvinkään kaupungin liikennesuunnittelija Toni Jokela sanoo. Konecranesilla ja Hyvinkään sairaalalla oli molemmilla käytössään 10 yhteiskäyttöpyörää.
Kaikille sopivia kaupunkipyöriä 20 asemalla
Hyvinkääläisten käytössä oli koko kesän ajan 60 kaupunkipyörää. Liikkeelle lähdettiin ketterästi ja matalalla kynnyksellä. ”Siksi valitsimme kolmivaihteisia peruspyöriä, jotka sopivat kaikille ja joita on helppo huoltaa”, Jokela sanoo.
Kaupungin keskustaan ja muutamiin taajamiin ripoteltiin 20 yksinkertaista pyöräpysäkkiä, joissa oli betoniporsas ja pyöristä kertova kyltti. ”Oletuksena oli, että pyörämatkat keskittyvät tiettyjen taajamien ja keskustan välille. Lähes kaikki matkat suuntautuivatkin rautatieasemalle.”
Hyvinkäällä on 250 kilometriä pyöräteitä, mutta kaupunkipyörien määrä oli rajallinen. Siksi osa taajamista jätettiin tarkoituksella ilman pysäkkiä. Kommentteja pyydettiin kaupunkilaisilta ja niihin myös reagoitiin nopeasti. ”Saimme palautetta muun muassa kielivalinnoista, ja suomen kieli lisättiin applikaatioon kesän aikana”, Jokela kertoo.
Myös kaupunkipyörien palveluntarjoaja tuotti joka kuukausi raportin siitä, paljonko matkoja oli tehty, mitkä olivat suosituimman pysäkit ja mistä käyttäjät hakivat pysäkkiä, vaikka sellaista ei ollut. ”Kesän aikana pysäkkien määrää lisättiin 24:ään, ja yksi uusista pysäkeistä oli asukkaiden toiveiden mukaisesti Vehkojan S-market.”
Paikoin pyörien suosio oli Jokelallekin yllätys. ”Esimerkiksi Talvisillan taajamassa ei ole enää edes kauppaa, ja silti se oli parina kuukautena suosituin pysäkki. Sen sijaan joissakin vilkkaiksi arvioiduissa taajamissa pyörien käyttökertoja oli vain muutamia.”
Myös pysäkkien käyttötavoissa oli eroja. Yksi eniten käytetyistä pysäkeistä oli kahden kilometrin päässä keskustasta sijaitseva Kirjavatolpan asuinalue. ”Liikenne sinne oli kuitenkin vain yksisuuntaista: alueelle pyöräiltiin paljon, mutta toiseen suuntaan vähän.”
Koronasta huolimatta onnistunut kokeilu
Koronan takia pilotin ajankohta ei ole paras mahdollinen. Ihmisten tavanomaista rauhallisempi liikkuminen ja kaupunkitapahtumien puute näkyivät pyörien käytössä. Jokela on silti tyytyväinen ensimmäisen kesän tuloksiin. ”Käyttäjämäärät nousivat koko kesän ajan, ja heinäkuun lopulla jokaisella pyörällä tehtiin keskimäärin yksi matka päivässä.”
Hyvä merkki oli myös se, että huhtikuussa ihmiset vuokrasivat pyöriä eniten kertamaksulla, mutta myöhemmin kausimaksulla. ”Ensimmäiset käyttökokemukset olivat siis hyviä”, Jokela iloitsee. Positiivista oli sekin, että ilkivaltaa tehtiin koko kauden aikana vain yhdelle pyörälle.
Seuraavaksi Hyvinkäällä suunnitellaan tulevaa kesää, jolloin palautteen keruuta jatketaan. ”Asemia on tarkoitus muokata pysyvämmän näköisiksi, ja jos saamme yrityksiä mukaan, pysäkkien ja pyörien määrä kasvaa”, Jokela toteaa.
Vuoden 2021 aikana Hyvinkään kaupunki tulee myös kilpailuttamaan kaupunkipyöräjärjestelmän. Samalla harkitaan sähköpyöriä. ”Ne voisivat olla looginen ratkaisu kauempana sijaitseviin kyläkeskustoihin.”
Lisää aiheesta