© Lohjan asuntomessut
Hiidensalmessa on laskettu talojen hiilijalanjälkiä ja hiilikädenjälkiä ympäristöministeriön päivitetyllä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmällä. Elinkaaritarkastelu tekee näkyväksi, miten rakentajan lukuisat valinnat vaikuttavat talon koko elinkaaren hiilijalanjälkeen.
”Olemme ohjanneet rakentamistapaohjeilla ja suunnitelmia kommentoimalla rakentajia alusta asti ottamaan ilmastonäkökulman monipuolisesti huomioon rakentamisen, asumisen ja liikkumisen päästöjen vähentämiseksi”, kertoo Lohjan Asuntomessujen projektipäällikkö Mirka Härkönen.
Hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen laskennat Hiidensalmessa suoritti Granlund Oy. Samalla Granlund testasi ensimmäisenä Suomessa päivitettyä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää Ympäristöministeriön toimeksiannosta. Hiilijalanjälki kuvaa rakennuksen elinkaaren aikaisia negatiivisia ilmastovaikutuksia. Hiilikädenjälki tarkoittaa rakennuksen potentiaalisia ilmastohyötyjä. Rakennus voi esimerkiksi tuottaa muille omasta käytöstä ylijäävää aurinkoenergiaa.
Hiidensalmen taloissa hiilijalanjälkeä pienennetään energia- ja materiaalivalinnoilla
”Hiidensalmen talojen hiilijalanjäljissä oli merkittäviä vaihteluita. Kohteiden hiilijalanjälkitulos vaihteli 11-23 kg CO2e/m2/a välillä. Keskimääräinen tulos pientaloille oli 14 kg CO2e/m2/a. Hiilijalanjäljen suuruus riippuu ennen kaikkea materiaalivalinnoista ja materiaalien tarpeesta, energiatehokkuudesta ja käytettävän energian tuotantotavasta. Myös rakennustyypillä on väliä, kerrostalojen päästöt neliötä kohden ovat merkittävästi tyypillistä pientaloa suuremmat. Koska laskelmia ei ole päivitetyllä laskentamenetelmällä tehty aiemmin, vertailukohteita syntyy vasta myöhemmin”, sanoo Tytti Bruce-Hyrkäs Granlund Oys:tä.
Rakennuksen ilmastopäästöihin ja hiilijalanjälkeen vaikuttavat eniten käytönajan energiankulutus ja materiaalien valmistuksen päästöt. Tyypillisesti puolet ilmastovaikutuksesta aiheutuu materiaalien valmistuksesta.
”Hiidensalmen alueelta löytyy ilmastonäkökulmasta hyvin kokonaistavaltaisia ratkaisuja, joissa on panostettu sekä energia- että materiaalivalintoihin. Ilmastovaikutusten näkökulmasta parhaissa kohteissa on käytetty kevyitä rakenteita, puutuotteita tai kierrätysaineita sisältäviä materiaaleja sekä hyödynnetty lämpöpumppuja ja energiatehokkuus on osassa kohteita myös A-luokkaa”, kertoo Bruce-Hyrkäs. 
Visualisointi erään betonirunkoisen asuntomessukohteen vähähiilisyyden arvioinnin tuloksista. Laskennassa on huomioitu eloperäisen hiilen sitoutuminen tuotevaiheessa ja vapautuminen elinkaaren lopussa.15 vuodessa yksi suomalainen tuottaa suunnilleen yhtä paljon kasvihuonekaasupäästöjä kuin esimerkin omakotitalo Hiidensalmessa koko elinkaarensa aikana. Avaa isompi kuva (png) © Granlund
Hiilijalanjälkeen ja hiilikädenjälkeen vaikuttavia päätöksiä jo rakennushankkeen alkumetreillä
Talon koko elinkaaren kasvihuonekaasupäästöjen kannalta olennaista on ottaa ilmastonäkökulma mukaan uuden talon suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
”Esimerkiksi vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä ja aurinkoenergian hyödyntäminen kannattaa ottaa lähtökohdaksi jo suunnittelussa”, toteaa kehitysinsinööri Jarmo Linjama SYKEstä. ”Aurinkoenergia toimii erinomaisesti lämmityksen apuna ja lämpimän käyttöveden tuottajana. Aurinkosähköllä voi lämpöpumpun kanssa jäähdyttää taloaan kesäaikaan ilmaiseksi ja päästöttömästi.”
Kaikissa rakennuksissa on mahdollista vähentää päästöjä, keinot vain vaihtelevat riippuen kohteesta. ”Esimerkiksi kivitalon päästöjä voidaan vähentää merkittävästi, kun rakennusaineeksi valitaan vähäpäästöistä betonia, jossa on käytetty kierrätyspohjaisia sidosaineita”, sanoo Bruce-Hyrkäs.
Ilmastoystävällinen rakentaminen ei välttämättä nosta rakentajan kustannuksia. ”Rakentamisen hinta riippuu aina muun muassa rakennuspaikasta ja kohteeseen halutuista ominaisuuksista. Kun suunnittelu aloitetaan ajoissa, kustannustenkin hallinta on helpompaa. Toki jotkin ilmastoratkaisut ovat tavanomaisia vaihtoehtoja kalliimpia”, toteaa Bruce-Hyrkäs.
”Asuntomessujen kävijälle hiilijalanjäljen esiin tuominen luo mahdollisuuden miettiä valintojen merkitystä niin rakentamisessa kuin asumisen aikana. Toivomme, että tieto kannustaa ihmisiä tekemään vihreitä valintoja ja yrityksiä tuomaan markkinoille ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä rakennustuotteita.”, Canemure-hankkeen projektivastaava Jenna Kotilehto Lohjan kaupungilta summaa.
Messulipun lunastaneet pääsevät edelleen tutustumaan messukoteihin virtuaalisilla Asuntomessuilla, ja pian virtuaalin portit avataan myös muille asumisen uusista näkökulmista kiinnostuneille. Kaikki kohdekohtaiset hiilijalanjälkiraportit on viety virtuaalimessujen kohde-esittelyihin.
Lisää aiheesta
Lisätiedot
- Ilmastonäkökulma Asuntomessuilla Lohjalla 2021: projektivastaava Jenna Kotilehto, Canemure-hanke, Lohjan kaupunki, jenna.kotilehto@lohja.fi, p. +358 44 369 4488
- Hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskenta Hiidensalmessa: Head of Carbon Neutrality Tytti Bruce-Hyrkäs, Granlund Oy, tytti.bruce-hyrkas@granlund.fi, p. +358 500 655 020
- Vähähiilinen rakentaminen: kehitysinsinööri Jarmo Linjama, Suomen ympäristökeskus, jarmo.linjama@syke.fi, p. +358 295 251 38