Hiilineutraali-uutiskirje 3/2024

4.11.2024 klo 13.38
Laura Saikku
Laura Saikku © Luukas Myller

On aika kiittää sinnikkäästä ilmastotyöstä!

Canemure-hankkeessa kesto oli poikkeuksellisen pitkä. Monille konkreettisille osahankkeille pitkä kesto osoittautuikin vielä ennakoitua tärkeämmäksi. Hankkeen keskelle sattui koronavuodet sekä Venäjän sota Ukrainassa. Komponenteista ja jopa työvoimasta oli pulaa. Uusia toimintamalleja sidosryhmien osallistamiseen jouduttiin etsimään ennakoimatta ja näitä myös löydettiin. Konkreettisia osahankkeita muokattiin huomioiden vallitseva maailmantilanne. Myös odottamattomista teknisistä haasteita selvittiin, kirjoittaa Laura Saikku.

Canemuren päätösseminaari: Keinot ilmastonmuutoksen hillintään ovat olemassa

Canemuren päätösseminaari
© Suomen ympäristökeskus

Canemure-hankkeen päätösseminaarissa monessa puheenvuorossa päättäjiltä peräänkuulutettiin parempaa perehtymistä tutkittuun tietoon ja jo tunnistettuihin ratkaisuihin, joilla päästötavoitteiden saavuttaminen olisi mahdollista. Kyse on ennen kaikkea ymmärryksestä, tahdosta ja rohkeudesta.


Suomen viennin hiilikädenjälki on selvästi positiivinen

Satama
© AdobeStock

Syken arvion mukaan vuonna 2019 Suomen teollisuus onnistui tuotteillaan ja palveluillaan tuottamaan 13–23 miljoonan hiilidioksiditonnin päästöhyödyn verrattuna tilanteeseen, jossa niitä ei olisi ollut markkinoilla. Kädenjälkilaskentaan ei ole vielä käytössä vakiintuneita menetelmiä, minkä vuoksi erilaisten lukujen vertaaminen sisältää epävarmuuksia.


Kunnilla on monta keinoa vahvistaa hiilinieluja ja vähentää päästöjä maankäyttösektorilla - uusi opas tarjoaa käytännön ratkaisuja

Metsä
© AdobeStock

Suomen kunnat ovat keskeisessä roolissa matkalla kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Maankäyttösektorilla kuntien on tärkeää vähentää erityisesti turvemaiden päästöjä ja kasvattaa metsien hiilinieluja. Uusi opas tukee kuntien ilmasto- ja luontotyötä.


Hakkuut vaikeuttavat hiilineutraaliuden tavoittelua arvioitua enemmän

Mänty
 

Metsien hiilinielu on Suomen virallisissa skenaarioissa merkittävästi yliarvioitu. Tuoreen arvion mukaan hiilineutraalius saavutettaisiin noin 60–62 Mm3:n runkopuun hakkuukertymällä, mikäli maankäyttösektorilta edellytettäisiin noin 21 Mt CO2-ekv. suuruista nettonielua ja muilla maankäyttösektorin osa-alueilla ei edetä päästöjen vähentämisessä perusskenaarioita enemmän. 


Hämeenkyrössä tapahtuu: konkreettisia toimia kohti kestävää maaseutua

Hämeenkyrön maatalousareena
© Juho Vuolas, Vuolas Media

Hämeenkyrö tarttui toimeen ja lähti luomaan maaseudun kestävyysvisiota yhdessä yrittäjien, kehittäjien, päättäjien, oppilaitosten ja erilaisten asiantuntijoiden kanssa. Toimenpide-esityksiä on viety juuri päivittyvään ilmasto-ohjelmaan ja elinkeino-ohjelmaan.


Lappeenranta: sähköstä päästötöntä lämpöä lämpöakulla
Lappeenrannan lämpöakku
 

Lappeenrannassa on vuodesta 2020 pilotoitu lämpöakkuteknologiaa, jossa pörssisähkön halvoilla hetkillä sähköenergiaa ladataan lämmöksi lämpöakkuun. Pilottihankinta valmistui lopulta teollisen mittakaavan yksiköksi Selkäharjun erillisen kaukolämpöverkon yhteyteen ja on ollut toiminnassa vuoden 2023 marraskuusta lähtien.


Ulvilan kaupunki liittyi Hinku-verkostoon
Ulvila Hinku-verkostoon
 

Ulvilan valtuusto päätti yksimielisesti kokouksessaan 16. syyskuuta 2024 Ulvilan kaupungin sitoutumisesta Hinku-tavoitteisiin ja -kriteereihin ja liittymisestä Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkostoon. Kaupunki aikoo muun muassa viestiä ilmastonmuutoksen hillinnän mahdollisuuksista alueen asukkaille, yrityksille ja maa- ja metsätalousyrittäjille. 


Uusi podcast: kuuntele, mitä alan osaajat kertovat hiili- ja vesistöviisaista ratkaisuista!

Raha ja taimi
© AdobeStock

Kestäviä konsteja maa- ja metsätalouteen -podcastista kuulet tuoretta tietoa siitä, miten vähennät pellon tai metsän vesistökuormitusta ja hiilipäästöjä. Usein samat konstit kohentavat maaperän kuntoa, parantavat satoa ja tukevat luonnon monimuotoisuutta. Sarjassa haastatellaan ilmasto- ja vesistöviisaita ratkaisuja tehneitä maaviljelijöitä sekä aiheisiin perehtyneitä asiantuntijoita.


Kansalaistoiminnan merkitys kriiseihin varautumisessa huomattava

Istutustalkoot
© AdobeStock

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat aikamme syvimpiä kriisinlähteitä, mutta ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvää työtä ei osata selkeästi nähdä osana Suomen kokonaisturvallisuutta ja kriisinkestävyyttä, arvioidaan Syken julkaisemassa tiedotteessa. 


BLOGIT

Autokaupungista sähköautokaupungiksi
Päivi Sappinen

Kosteikkoviljelmillä turpeetonta raaka-ainetta ympäristökestäviin kasvualustoihin
Kristiina Lång

 

AJANKOHTAISTA

Tukea kunnan ilmastotyöhön: neuvontaklinikat jatkuvat!

 


  • Tulosta sivu