Suomen ympäristökeskuksen tiedote, joka korvaa 16.5.2024 julkaistun tiedotteen tiedot
Suomen ympäristökeskus julkaisi 16.5.2024 tiedotteen kuntien ilmastopäästöistä. Tieliikenteen päästöjen laskennassa havaittiin tiedotteen julkaisemisen jälkeen virhe, mikä vaikuttaa kaikkien sektoreiden päästöjen osuuteen. Tämän takia Syke julkaisee poikkeuksellisesti koko tiedotteen korjatuin luvuin ja se korvaa siten aiemman tiedotteen. Suurin muutos on liikenteen päästöissä, jotka päinvastoin kuin aiemmin kerrottiin, eivät kasvaneet vaan alenivat 3,7 prosenttia. Tämä vaikutti myös päästöjen kokonaismäärään: kuntien ilmastopäästöt laskivat 38 prosenttia vuosina 2006-2022 aiemmin kerrotun 36 prosentin sijaan. Syke pahoittelee virheestä mahdollisesti aiheutunutta haittaa.
Vuoden 2022 yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat laskussa. Vuoden 2006 huippuvuodesta päästöt ovat laskeneet 38 prosenttia.
Vuoden 2022 kasvihuonekaasupäästöt laskivat 4,3 prosenttia edellisvuodesta. Suurimmat kasvihuonekaasujen päästölähteet olivat edellisvuosien tapaan tieliikenne, jonka päästöt olivat 27,1 prosenttia, maatalous 19,8 prosenttia ja kaukolämpö 14,8 prosenttia kokonaispäästöistä.
Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuosina 1990 ja 2005–2022. Päästöt on laskettu Hinku‐laskentasääntöjen mukaisesti ilman päästöhyvityksiä. © Suomen ympäristökeskus
”Kunnat ovat tehneet pitkäjänteistä ilmastotyötä ja päästöjen pieneneminen näkyy erityisesti hiilineutraalisuutta tavoittelevien Hinku-kuntien kuntakohtaisissa päästöissä. Kansallisesti sähkön- ja kaukolämmön tuotannon puhdistumisella on ollut suuri merkitys päästöjen pienemisessä. Tekemistä kuitenkin riittää erityisesti ajoneuvoliikenteen päästöjen vähentämisessä”, erikoissuunnittelija Jari Rantsi Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Vuoden 2022 tuloksissa näkyivät Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset. Ukrainan sodan vaikutuksesta maakaasun ja puupolttoaineiden käyttöä korvattiin kivihiilellä ja turpeella. Tämä oli nähtävissä erityisesti energiasektorilla ja teollisuudessa. Kaukolämmön tuotannon päästöintensiteetti kasvoi hieman ja päästökauppasektorin ulkopuolisen teollisuuden päästöt kasvoivat 24,5 prosenttia hajalähteissä tapahtuneen öljynkäytön kasvun takia.
Energiasektori puhdistuu, kuorma-autoliikenteen päästöt kasvoivat
Sähkön käytön päästöt jatkoivat laskuaan. Tähän vaikutti myönteisesti energiankulutuksen väheneminen. Vaikka kivihiilen käyttö kasvoi, pienensi lisääntynyt tuulivoimatuotanto sähkön tuotannon päästöintensiteettiä.
Tieliikenteen päästöt pienenivät 3,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kuorma-autoliikenteessä päästöt kuitenkin kasvoivat siitä huolimatta, että ajosuorite pieneni. Kuorma-autoliikenteen päästöjen kasvuun vaikutti polttoaineisiin sekoitettavien biokomponenttien jakeluvelvoitteen pieneneminen. Jakeluvelvoitteen muutokset näkyvät erityisesti dieseliä polttoaineena käyttävissä liikennemuodoissa, kuten kuorma-autoliikenteessä.
Rakennusten muun erillislämmityksen eli öljyn, kaasun ja puun käytön päästöt jatkoivat laskuaan. Erityisesti öljylämmityksen päästöt pienenivät (-17 prosenttia).
Jätteiden käsittelyn päästöt pienenivät 5,2 prosenttia ja fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöt 8,1 prosenttia. Samoin sektoreista pienimpien raide- ja vesiliikenteen päästöt laskivat. Maatalouden päästöt pienenivät edellisvuodesta 2,8 prosenttia.
Suomen kuntien yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen jakauma vuonna 2022. Päästöt on laskettu Hinku‐laskentasääntöjen mukaisesti ilman päästöhyvityksiä. © Suomen ympäristökeskus
Työkonepäästösektorin päästölaskentaa tarkennettu
Työkonesektorin päästölaskentaa päivitettiin rakennus-, kaivos-, metsä- ja maataloustyökoneiden laskennan osalta. Rakennustyökoneiden päästöt allokoidaan nyt laskentavuonna valmistuneiden rakennusten pinta-alan perusteella. Kaivostyökoneiden päästöjen allokoinnissa käytetään kaivannaismääriä.
Metsätyökoneiden päästölaskennassa huomioidaan metsänkäyttöilmoitusten mukainen hakkuupinta-ala ja onko kyseessä ollut harvennus- vai päätehakkuu. Maatalouskoneiden kohdalla huomioidaan kuntakohtainen viljelyspinta-ala ja viljelyskasvit.
Suurimmat muutokset kohdistuivat kaivoskoneisiin, joiden kuntakohtaiset päästöt saattoivat kasvaa huomattavastikin. Myös metsäkoneiden päästöissä oli huomattavia kuntakohtaisia muutoksia.
Asukaskohtaisissa päästöissä eroja maakuntien välillä
Kuntien ja maakuntien välillä on edelleen suuria eroja päästöjen kehityksessä ja niiden jakautumisessa eri sektoreille. Asukaskohtaiset päästöt olivat pienimmät Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä.
Suhteellisesti eniten asukaskohtaiset päästöt pienenivät Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla, joissa kaikissa asukaskohtaiset päästöt pienenivät 7-8 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna.
Maakuntien välillä eroja selittävät muun muassa elinkeinorakenne, erityisesti maatalousvaltaisuus, maantieteelliset ominaisuudet kuten etäisyydet ja yhdyskuntarakenne sekä sääolosuhteiden ja kaukolämmön polttoainekäytön erot.
Maakuntien asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2022. Päästöt on laskettu Hinku‐laskentasääntöjen mukaisesti. © Suomen ympäristökeskus
Kuntien päästölaskenta on saanut rahoitusta EU:n Life IP Canemure-hankkeesta.
Muutokset 16.5.2024 tiedotteeseen
Graafit
Päästölaskennan aineistot ovat avoimesti kaikkien käytettävissä:
Lisätietoa
- Erikoissuunnittelija Jari Rantsi, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1274, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Erikoistutkija Santtu Karhinen (laskennan vastuuhenkilö), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1889, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Erikoistutkija Eija Ferreira (öljy- ja muu erillislämmitys), Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 252 227, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Erikoistutkija Juha Grönroos (maatalous), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1128, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Erityisasiantuntija Tommi Forsberg (F-kaasut), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1116, etunimi.sukunimi@syke.fi