Maailmanlaajuinen COVID-19-pandemia on lyhyessä ajassa vaikuttanut radikaalisti tapaamme olla, elää ja liikkua kaupungeissa. Yhteiskuntien ja kaupunkien ”sulkeminen” vähensi nopeasti ilmansaasteita ja pudotti myös hieman maailmanlaajuisia hiilidioksidipäästöjä, mutta vain hetkellisesti. Pandemia onkin herättänyt tutkijat sekä Suomessa että ulkomailla tarkastelemaan koronatilanteen vaikutuksia siihen, miten liikumme ja käytämme aikaa, rahaa ja muita resursseja. Voisiko kriisistä syntyä myös uusia kestäviä ja vähäpäästöisempiä käytäntöjä?
Kriisissä myös resilienssin eli muutoksen sietokyvyn merkitys on konkretisoitunut. Useat kaupungit ovatkin jo alkaneet perusteellisesti arvioida vallitsevia suunnittelun ja rakentamisen tapoja sekä niiden toimivuutta nyt ja tulevaisuudessa (Yle ja HS).
Lähiluonnon ja kaupunkitilojen merkitys korostuu
Korona-aikana erityisesti yhteisen kaupunkitilan, viheralueiden ja lähiluonnon tarjoamien virkistysmahdollisuuksien arvo on kasvanut entisestään. Niitä on myös käytetty entistä enemmän ja monipuolisemmin. Suomen kaupungit ovat vielä toistaiseksi suhteellisen pieniä ja enimmäkseen väljiä, mutta myös meillä kehitys on kulkenut kohti tiiviimpää kaupunkirakennetta. Tiivis kaupunki voi olla energiankäytön ja liikenteen kannalta tehokkaampi ja edullisempi, mutta se voi myös lisätä uudenlaista haavoittuvuutta ilmasto-olojen muuttuessa. Kun helleaallot ja rankkasateen lisääntyvät, viheralueet voivat auttaa pienentämään tulvariskiä, tarjota varjoa ja viileyttä sekä ylläpitää luonnon monimuotoisuutta.
Koronakriisi on osoittanut, että lähiluonnolla on iso merkitys myös ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Viheralueiden arvonnousu on jo läsnä kaupungeissa: esimerkiksi Helsingin kaupungissa viheralueiden kehittämistä ja suojelua koskevissa päätöksissä on jo kenties kesällä ollut nähtävissä myös pandemian vaikutus.
Koronakriisin myötä monien julkisten kulttuuri- ja harrastustilojen aukioloa on rajoitettu tai ne ovat olleet suljettuna kokonaan. Esimerkiksi mökkikauppa onkin tänä vuonna vilkastunut kaupunkilaisten etsiessä väljyyttä ja rauhaa muualta. Kestävän kehityksen sekä alueellisen tasa-arvon näkökulmasta nykyinen kriisi herättää pohtimaan, tulisiko kaupungeissa olla nykyistä enemmän yhteisiä tiloja ja alueita, jotka soveltuvat moneen eri käyttöön - kohtaamiseen, harrastamiseen ja leikkiin sekä myös vain olemiseen ja rentoutumiseen?
Miten käy kestävän liikkumisen murrokselle?
Liikenteessä koronakriisi on vähentänyt kaupungeissa erityisesti joukkoliikenteen käyttöä ja lisännyt yksityisautoilun houkuttelevuutta. Toisaalta pyöräilyn ja kävelyn suosio koronaturvallisina liikkumistapoina on kasvanut. Etätyön myötä liikkumisen tarve on kokonaisuudessaan vähentynyt. Onkin hyvä pohtia, millaisia vaikutuksia tulevaisuudessa mahdollisesti lisääntyvällä etätyöllä on ja miten kestävän liikkumisen edellytyksiä voitaisiin kaupungeissa parantaa.
Liikenteen päästöjen vähentämisen kannalta erityisesti lähialueilla tehtävillä matkoilla suuri merkitys. Tähän voidaan vaikuttaa niin yhdyskuntarakenteen suunnittelulla kuin joukkoliikenteen palvelutasoa parantamalla. Esimerkiksi Hinku-verkostoon kuuluvassa Turussa on viime vuosina panostettu kävelyn ja pyöräilyn sujuvuuteen muun muassa kehittämällä kevyen liikenteen väyliä, opasteita, pyöräpysäköintiä ja kaupunkipyöräpalvelua. Tutkimusten mukaan nämä tekijät lisäävät sekä pyöräilyn että kävelyn koettua vaivattomuutta, sujuvuutta (esim. matka-aika, vaihtaminen) sekä turvallisuutta, mikä vaikuttaa kustannusten ohella merkittävästi sitoutumiseen eri kulkutapoihin.
Kestävää liikkumista voidaan tukea esimerkiksi siten, että tuodaan peruspalvelut lähelle naapurustoja tai asuinalueita. Tämä lisää samalla alueiden tasa-arvoisuutta ja elävöittää kaupunkia.
Kevyen liikenteen vahvistaminen edistää myös kaupunkien kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen erilaisiin lieveilmiöihin, kuten energiashokkeihin ja sään ääri-ilmiöistä johtuviin poikkeustiloihin. Lisäksi kevyt liikenne vähentää ilmansaasteita, meluhaittoja ja liikenneruuhkia sekä lisää ihmisten arkiliikuntaa, mikä vaikuttaa myönteisesti terveyteen ja hyvinvointiin. Kevyen (ja joukkoliikenteen) edistäminen voikin vähentää esimerkiksi parkkitilan tarvetta, jolloin vapautuvaa kaupunkitilaa voidaan hyödyntää virkistymiseen ja liikunnan harrastamiseen sekä viheralueiden muodossa.
Koronakriisi luo pohjaa uusille toimintatavoille
Koronan vaikutukset ovat näkyneet myös päivittäisessä työssämme Canemure-hankkeessa, kun kokoukset ja työpajat ovat siirtyneet yksinomaan verkkoon. Samalla pandemia tarjoaa myös meille tilaisuuden tarkastella tämänkaltaisen kriisin synnyttämiä tarpeita ja muutoksia asumiseen, liikkumiseen sekä viher- ja virkistysalueiden ja palveluiden käyttöön. Kriisin oppeja voi soveltaa, kun kehitämme kaupunkeja ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen huomioiden.
Päivi Tikkakoski, tutkija, Suomen ympäristökeskus
Auni Haapala, tutkija, Ilmatieteen laitos
Suomen ympäristökeskus ja Ilmatieteen laitos kehittävät ilmastokestävän alue- ja kaupunkisuunnittelun opasta osana Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hanketta.
Lähteet
-
Bäckgren, N. (10.6.2020). Kolera johti 1800-luvulla modernin kaupungin syntyyn, ja nyt koronan voimat saattavat muuttaa Helsinkiä toisen näköiseksi: “kriisi on iskenyt suoraan urbanismin ytimeen”. Helsingin sanomat.
-
Gehl (2020). Public Space & Public Life during COVID 19 (pdf)
-
Kanda, W. & Kivimaa, P. (2020). What opportunities could the COVID-19 outbreak offer for sustainability transitions research on electricity and mobility? Energy Research & Social Sciences, 68 (2020)
-
Kippo, J. & Pietarinen, E. (24.5.2020). Kaupunkien keskustat ehkä näivettyvät, mutta betonilähiöt voivat alkaa kukoistaa – Näin koronavirus mullistaa kaupunkeja: "Meidän on kuviteltava elämämme perustavanlaatuisesti uudelleen". Yle.
-
Liikenteen tutkimuskeskus Verne (2020). Pykälä -hanke.
-
Manzanedo, R. D. & Manning, P. (2020). COVID-19: Lessons for the climate change emergency. Science of the Total Environment 742 (2020)
-
Liu, Z., Ciais, P., Deng, Z. et al. (2020). Near-real-time monitoring of global CO2 emissions reveals the effects of the COVID-19 pandemic. Nat Commun 11, 5172 (2020).
-
O'Sullivan, F. (2020). Paris Mayor: It's Time for a '15-Minute City'.
-
Turun kaupunki. (2018). Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029 (pdf)
-
Vaismaa, K., Rantala, T., Karhula, K., Luukkonen, T., Metsäpuro, P., Mäntynen, J. (2011) Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen Suomessa. Toimenpidesuositukset kaupungeille (pdf)