Uutiset energiakriisistä ja sähkön riittävyydestä täyttivät viime talvena eri mediat ja antoivat aihetta myös lukuisiin kahvipöytäkeskusteluihin. Ihan ansaitusti, sillä riski sähköpulaan joutumisesta oli todellinen ja erityisen suuri kylminä talvipäivinä. Samaan aikaan sähkön hinta nousi taivaisiin ja monet kamppailivat sähkölaskujensa kanssa.
Talvesta selviytyminen vaati koko yhteiskunnan ponnistusta ja osallistumista sähkönsäästötalkoisiin. Siinä onnistuttiin ja energiaa riitti kaikille! Fingridin (fingrid.fi) mukaan sähkönkulutus laski vuonna 2022 kokonaisuudessaan noin kuusi prosenttia ja yksittäisinä kuukausina sähköä onnistuttiin säästämään jopa 10 prosenttia. Vaikka tulevan talven sähkön hinta näyttääkin huomattavasti viime vuotta halvemmalta, voivat monet yhtäaikaiset tapahtumat kuitenkin edelleen vaikuttavat sähkön hintaan ja tuoda tullessaan vielä yllätyksiä.
Energiakriisi ja sähköpula koettelevat kuntasektoria siinä missä muitakin toimijoita. Suomalaiset kunnat ovat kuitenkin tehneet jo pitkään työtä energiatehokkuuden edistämiseksi.
Vapaaehtoisilla toimilla vaikuttavuutta myös Euroopan mittakaavassa
© Porvoon kaupunki
Suomalaiset kunnat ja kaupungit ovat näyttäneet aktiivisesti esimerkkiä kunnianhimoisilla ilmastotavoitteillaan. Tavoitteet eivät ole jääneet sanahelinäksi vaan kunnat ovat lukuisin eri toimin osoittaneet kykynsä ja vaikuttavuutensa ilmasto- ja ympäristökysymyksissä. Toiminnallaan kunnat ovat näyttäneet esimerkkiä myös muille toimijoille.
Yksi keskeisin osa kuntien toimenpidevalikoimaa ovat panostukset kunnan oman kiinteistökannan energiatehokkuuteen. Osana energiatehokkuustoimia lukuisat kunnat ovat sitoutuneet niin kutsuttuun kunta-alan energiatehokkuussopimukseen (KETS), joka on valtion tapa toimeenpanna EU:n energiatehokkuusdirektiiviä. Kaikkien sopimukseen liittyneiden tahojen yhteinen energiankäyttö vastaa lähes 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä, joten mistään pienestä asiasta ei ole kyse. Tämä erityisesti, kun ottaa huomioon, että energiatehokkuussopimukseen liittyminen on täysin vapaaehtoista. Täytyy kuitenkin muistaa, että vapaaehtoisuus toimii vain niin kauan, kun sopimustoiminta on kattavaa ja täyttää asetetut tavoitteet.
EU on parhaillaan päivittämässä energiatehokkuusdirektiiviä ja sen sisältämiä tavoitteita. Kysymys kuuluukin: miten toimeenpanna kansallisella tasolla yhä tiukkenevia EU:n energia- ja ilmastotavoitteita? EU:n direktiivien vieminen osaksi kansallista lainsäädäntöä poistaisi nykyisen ketteryyden energiatehokkuustoimilta ja sitoisi kunnat lainsäädäntömekanismin joustamattomuuteen. Energiatehokkuussopimusten rooli ja niiden sisältö korostuvatkin tulevaisuudessa entisestään tilanteessa, jossa monen kunnan talouden ennustetaan sukeltavan.
Kunnat edelläkävijöitä ja elinvoiman vahvistajia
© Porvoon kaupunki
Samaan aikaan alkaa energiatehokkuuteen tähtäävillä uusilla ratkaisuilla ja innovaatioilla olla, jos ei kiire, ainakin suuri tarve muuttuvassa toimintaympäristössä. Olemassa olevat ratkaisut ovat kuntien tiedossa ja soveltuvilta osin myös käytössä. Kunnat toimivatkin nykyään aallonharjalla ja pilotoivat uusia energiaratkaisuja. Parhaat ja kannattavimmat ratkaisut monistetaan kunnan muihinkin kiinteistöihin ja saattavatpa ratkaisut skaalautua myös kansalliselle tasolle. Kunnat voivat näin toimiessaan tarjota mielenkiintoisen ponnistusalustan myös paikallisille energia-alan yrityksille ja tuoda sitä kautta alueelle myös elinvoimaa.
Canemuren kaltaiset hankkeet mahdollistavat kuntien energiatehokkuustoimet kuntien omista lähtökohdista käsin. Porvoon kaupunki on omissa osahankkeissaan onnistunut esimerkiksi ottamaan käyttöön kaksisuuntaisen kaukolämmön Keskuskoulussa, joka on kaupungin suurin alakoulu. Tämän lisäksi käyttöön on otettu myös älykkäitä ja ennakoivia sähkön- ja lämmönohjausjärjestelmiä kahdessa eri kohteessa sekä kaukolämmön kysyntäjousto 19 eri kiinteistössä. Esimerkiksi Keskuskoululla on energiankulutuksesta näillä toimilla pystytty säästämään jopa 40 prosenttia. Syksyllä kaupunki julkaisee myös tiedot omien keskeisten kiinteistöjensä energiankulutuksesta ja -tuotannosta verkkosivuillaan. Kyseisen seurantatyökalun avulla on kaikilla mahdollisuus tutustua kaupungin kiinteistöjen sähkön- ja lämmönkulutukseen.
Kuntalaiset maksavat viime kädessä kunnan energialaskun
© Porvoon kaupunki
Kunnan tekemistä energiatehokkuustoimista uupuu kuitenkin mediaseksikkyys lähes täysin eikä aihe näyttäydy kovin kiinnostavana kuntalaistenkaan näkökulmasta. Miksi asian pitäisi edes kiinnostaa kuntalaisia? Samapa tuo, mitä kunta omissa kiinteistöissään puuhailee.
Jokaisen kuntalaisen pitäisi muistaa, että kuntalaiset ovat se taho, joka viime kädessä maksaa kunnan energialaskun. Energialaskussa säästäminen mahdollistaa rahojen ohjaamisen muuhun toimintaan, mikä edesauttaa laadukkaiden ja konkreettisina näyttäytyvien palveluiden tuottamisen kuntalaisille.
Kunnan kiinteistöjä myös käyttävät useat eri käyttäjäryhmät, joista suurin ryhmä on usein kouluissa omaa velvollisuuttaan suorittavat lapset ja nuoret. Kiinteistöjen sisäolosuhteilla on valtava merkitys viihtyvyyden tunteeseen ja ehkä liian vähän puhutaankin energiatehokkuustoimien vaikutuksista sisäolosuhteisiin. Vaikka kunta iloitseekin energiatehokkuustoimien myötä säästetyistä roposista, on kunnan yksi tärkeimmistä tavoitteista, ellei jopa tärkein, tuottaa näillä toimilla myös laadukkaampaa ja terveellisempää sisäympäristöä niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin.
Energiatehokkuuteen tähtäävät toimet ovat siis kannattavia myös kuntalaiselle, ei yksin kunnalle. Viime talvi osoitti, että me pystymme muuttamaan omia kulutustottumuksiamme ja säästämään energiaa niin pienillä kuin suurillakin teoilla. Se, että teemme näitä tekoja yhdessä ja kannustamme toinen toistamme, tuo vielä ripauksen lisää vaikuttavuutta lopputulokseen.
Kirjoittajat
© Porvoon kaupunki
Sanna Päivärinta ja Axel Hagman
Porvoon kaupunki