Useat suomalaiset kaupungit ja kunnat ovat asettaneet itselleen ilmastotavoitteita. Ilmastotyöhön ohjaa säätely, mutta myös aito tahto vähentää päästöjä, hillitä ilmastonmuutosta, sopeutua sään ääri-ilmiöihin sekä luoda turvallista ja viihtyisää elintilaa asukkaille. Alueet sen sijaan ovat valtavia, kompleksisia kokonaisuuksia ja niiden päästökehityksen mittaaminen ja seuranta on ollut kirjavaakin. Yhdenmukainen ja vertailtavissa oleva tieto syntyy, kun käytämme yhteistä määritelmää sille, mitä kutsumme hiilineutraaliksi.
Laskentatavat olivat erilaisia
Green Building Council Finland kartoitti vuonna 2021 käytössä olevia laskentatyökaluja alueelliseen päästölaskentaan. Kävi ilmi, että yhtenäisiä käytäntöjä työkalujen käytössä on varsin vähän ja ne on yleensä valittu hyvin tapauskohtaisesti. Laskentojen tuloksia ei siis voitu verrata toisiinsa ja niiden luotettavuus oli epävarmaa. Aluesuunnittelulla on pitkälle tulevaisuuteen vaikuttava rooli.
Sillä luodaan puitteet vähähiiliselle elämälle, alueellisille energiajärjestelmille ja vähähiiliselle liikennejärjestelmälle. On tärkeää, että hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointi on yhdenmukaista ja siten myös vertailtavaa.
Hiilineutraalin alueen määritelmä
Jotta arviointiin saataisiin selkeyttä, tuotimme yhdessä Helsingin, Turun, Jyväskylän ja Vantaan kaupungin edustajien sekä suurimpien konsulttitalojen kanssa Hiilineutraalin alueen määritelmän. Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia ja toimii viitekehyksenä hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.
Rakennetun alueen hiilijalanjälki muodostuu alueen rakentamisesta, sen käytöstä ja käytöstä poistamisesta syntyvistä hiilidioksidiekvivalenttipäästöistä. Alueen rakentamisen päästöt on jaettu rakennusten, rakennuspaikan ja infrarakenteiden päästöihin. Rakennusten ja rakennuspaikan päästöt lasketaan erikseen, ja muut alueen rakenteet lasketaan infrarakentamisen päästöjen yhteydessä. Alueen käytön päästöihin lasketaan mukaan alueen energiankäyttö, materiaalien vaihdot, liikenteen sekä ajoneuvojen valmistuksen päästöt ja infrarakenteiden kunnossapidosta syntyvät päästöt. Alueen käytöstä poistamiseen lasketaan mukaan rakennusten ja kaikkien rakenteiden purkamisesta syntyvät päästöt.
Apuna kaavoittajille, aluekehittäjille ja rakentajille
Määritelmän tarkoituksena on laskentojen yhdenmukaistamisen lisäksi toimia apuna kaavoittajille, aluekehittäjille ja rakentajille alueen hiilijalanjälkeen ja ilmastohyötyihin vaikuttavien tekijöiden tunnistamisessa ja alueen hiilineutraaliuden ohjaamisessa.
Määritelmä täydentää Hiilineutraalin rakennuksen ja hiilineutraalin energiankäytön määritelmien aloittamaa julkaisusarjaa. Määritelmää ovat kirjoittaneet FIGBC Alueet -toimikunnan kymmenhenkisen työryhmän ohjaamana Roosa Roisko A-Insinöörit Rakennuttamiselta sekä Ella Lahtine, Green Building Council Finlandista.
Valmis pohja nopeuttaa työtä
Huomattavaa on määritelmän käsittämien tekijöiden laajuus. Määritelmän mukaisen laskennan toteuttaminen vaatiikin osaamista todennäköisesti useammalta asiantuntijalta. Laskentojen toteuttamisen avuksi päästökertoimia on koottu jo valmiiksi itse nyt julkaistun määritelmän liitteeseen.
Rakennusten hiilijalanjäljen lisäksi arvioidaan infrarakenteiden sekä liikenteen päästöt. Alueen hyväksyttäviksi ilmastohyödyiksi määritettiin energian kierrätys, tekniset hiilivarastot sekä uudet viheralueet. Sen sijaan rakennusmateriaalien kierrätys käytön jälkeen, eloperäiset hiilivarastot ja sementin karbonatisoituminen.
Saavutamme tärkeät ilmastotavoitteet, kun voimme helpommin hahmottaa koko käsiteltävän kokonaisuuden. Aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arvioinnin on oltava yhdenmukaista, vertailukelpoista ja läpinäkyvää. Green Building Council Finlandin tuottama hiilineutraalin alueen määritelmän tavoitteena on helpottaa kaupunkien ja kuntien ilmastotyötä, jotta keskustelussa voidaan keskittyä parhaiden päästövähennystapojen arviointiin.
Kirjoittajat
Ella Lahtinen
Kestävän kehityksen asiantuntija
Green Building Council Finland
Roosa Roisko
Johtava elinkaariasiantuntija
A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy